Kelloliikkeen historiaa on kirjoitettu vuodesta 1926, kun Väinö Mäkelä avasi kivijalkakaupan Säkylään. Liikkeen ensimmäinen nimi oli Kellosepänliike Väinö Mäkelä. Kellosepäntöitä Väinö Mäkelä oli tehnyt jo aiemminkin Helsingissä vaimonsa veljen kanssa 1914-17.

Mäkelän tytär Kerttu avioitui vuonna 1943 Jorma Kankareen, maanviljelijän pojan, kanssa, jota appi alkoi opettaa sodan jälkeen kellosepän ammattiin. Liikkeen nimi muuttui jossain vaiheessa Kelloliike V Mäkeläksi. Väinö Mäkelä myi liikkeen vävylleen ja tyttärelleen vuonna 1963 ja nimi muuttui muotoon T:mi Kelloliike Mäkelä.

Jorman poika Tuomo Kankare aloitti ammattiopinnot Kelloseppäkoulussa tammikuussa 1966. Toki hän ”kellojen keskelle” syntyneenä oli jo pikkupojasta asti purkanut ja kasannut herätyskelloja isän ja isoisän työpöytien ääressä. Oikean työnteon liikkeessä hän aloitti armeijan jälkeen syksyllä 1969. Äitinsä Kertun kuoleman jälkeen Tuomo tuli osakkaaksi perintöosuudella vuonna 1974. Silloin muutettiin yhtiömuotoa ja nimeksi tuli Kelloliike J&T Kankare Ky. Tuomon vaimo Marjatta tuli mukaan liikkeen toimintaan.

Vuosien mittaan omistusosuutta muutettiin isän ja pojan kesken ja vuodesta 1981 lähtien Tuomo omisti liikkeestä 3/4 yhdessä vaimonsa kanssa.
Toukokuusta 1990 siirtyi viimeinen osuus yhtiöstä seuraavalle polvelle. Nimi vaihtui jälleen, nyt Kelloliike Tuomo Kankare Ky:ksi.

Vuonna 1991 liike muutti alkuperäiseltä paikaltaan uuteen liiketaloon aivan Säkylän keskustaan, jossa se toimii edelleen.

Jorma Kankare kuoli 1996, jonka jälkeen perikunta myi hänen äänettömän osuuteensa Tuomon vaimolle sekä heidän tyttärelleen Kristiinalle. Hänestä tuli neljännen polven edustaja liikkeen historiassa. Kristiina Helminen (os. Kankare) valmistui kellosepäksi keväällä 1998 ja on siitä lähtien työskennellyt vanhempiensa yrityksessä.

Uusi sivu historiassa käännettiin tammikuussa 2017, kun Kristiina aloitti yrittäjänä. Ja samalla liikkeen nimestä tiputettiin T pois.